Koululiikunta

                                             Liikunnan merkitys

Omassa lapsuudessa olimme aina menossa pelaamaan jotain. Talvella harrastettiin talvilajeja, syksyllä ja keväällä kelien mukaan mitä pystyi ja kesäisin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Sisälle jos jäi äiti kysyi "onko sulla kuumetta".

Kuva 10.



Valitettavasti asia ei ole enää näin. Tämä oli asia jonka huomasin välittömästi ja pienen gallupin jälkeen käsitykseni vahvistui. Myös Jehkin (koulun liikunnan opettaja sekä minun työpaikkaohjaajani) kanssa asiasta juteltiin ja todettiin sen olevan sääli. Koulun ulkopuolella on lasten liikkuminen merkittävästi vähentynyt. Valitettavasti talven ensinmäisillä luistelutunneilla homma piti aloittaa A:sta eli luistimien sitomisella. Samaan hengenvetoon mainittakoon, että koko talven aikana ei poikien kanssa päästy jarruttamiseen asti. Tämä kuvastaa varmasti ikävästi tilaa. Pojilta kun kysyi kävivät he hyvin hyvin harvakseltaan ulkojäillä ja näin koulussa saamaa oppia ei päästä koskaan ammentamaan. Meneekö opit tunnilla hukkaan jos seuraava luistelukerta on viikon päästä?

Uskallankin siis sanoa, että koululiikunnan merkitys on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Lapsia pitää osata opettaa kiinnostavasti, jotta liikuntakärpänen puree myös vapaa-ajalla. Leikkien sekä hauskuuden kautta lajitaitoja kun pystyy opettamaan lapset voisivat tarttua syöttiin. Jehki tekee mielestäni tässä asiassa aivan mieletöntä työtä. Hän soveltaa kaikkia lajeja hienosti ja luo joka kerta mielenkiintoisen liikuntatunnin.

                                                 Laji kokonaisuudet

    Koulun liikuntatunneilla lajit joita pelataan muistuttavat paljon toisiian. Tästä sain ideani kehitystehtävän aiheeksi. Tarjoan ideoita jotka poikkeavat täysin yleisestä koululiikunnan kattauksesta. Ne toimisivat tietenki vähän kuin välipalan muodossa. Silloin tällöin., mutta ei makeaa mahan täydeltä. Näin keskittyminen pysyy kokonaisuudessa.

Kuva 11
Koululiikunnan lajikokonaisuudet tukevat hyvin toisiaan. Avaan asian näin. Syksyllä kun pelataan koripalloa,lentopalloa, salibandy ja käsipalloa on kaikki silmä-käsikoordinaatio lajeja parhaimmillaan. Ne ovat kaikki hienosti sijoitettu samaan syssyyn ja näin palvelevat kehityksessä toinen toisiaan. Talvella luistellaan ja hiihdetään, näitä yhdistää painonsiirto sekä liukuminen siirretyn painon varassa. Talvilajien paikka ei luonnollisesti voi olla muualla, mutta tukevat jälleen hienosti toisaan. Keväällä on juoksulajit, jalkapallo,yleisurheilu, pesäpallo. Hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty?
                                                             

                                                                  OPS

 "Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta" (lainaus: opetushallitus).

Opetushallituksen opetussuunnitelmassa kannustetaan positiivisiin kokemuksiin, se on tie jolla saadaan oppilaat liikumaan ja se on kaiken ajatuksen pohja laijeissa joita tarjoan.


Lähteet:





                                                     


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti