Läpivienti ja tavoitteet = palaute

                                             Lähtö ja ensiaskeleet

Idea kehitystehtävään alkoi kyteä jo viime vuoden työssäoppimisen aikana kun olin Marjalan ala-asteella. Viimeisen sinetin sai kun kyselin Itä-Suomen koulun opettajilta ovatko mielessäni olleet lajit tuttuja ja vastauksen olessa kielteinen oli päätös selvä.

Jehkin kanssa palaveerattiin asiasta lyhyesti. Kävi ilmi, että Jehkillä on tuttu Suomen vammaisurheiluliiton (VAU ry.n) johtoportaassa, jolta voimme vuokrata tavarat näyttöä varten. Sen pohjalle oli hyvä lähteä rakentamaan kokonaisuutta.

  

Kuva 14

                 Tavoitteet

 olivat melko helppo asettaa. Luonnollisesti halusin opettaa lajeja koululle, jotka myöhemmin olisivat jossain määrin osa opettajien lajirepertuaaria ja tätä kautta monipuolistaisivat tarjontaa. Lajeiksi valikoitui siis maalipallo sekä kuplajalkapallo, kolmatta lajia mietin pitkään, mutta se jäi pois loppujen lopuksi.

Tavoitteisiin päästiin, sillä koululla pelataan maalipalloa ja myöhemmin kuulin, että koulu oli käynyt myös kuplajalkapalloa pelaamassa. Molemmat lajit ovat siis jossain määrin saaneet jalansijaa koululla jo ennenkuin kirjallinen raportti kehitystehtävästäni oli edes valmis.

               Haastavaa

Sitten alkoi hankala osuus. Piti aloittaa suunnittelu, ja jaotella suunnitelmat vaiheisiin ja näin yrittää palasissa rakentaa kokonaisuutta. Aluksi törmäsin ongelmaan, blogi- vai word-versio. Tomi Kervinen sai markkinoitua blogiversion ja minä ostin idean. Tomi näytti pikaisesti sen käytön ja loi minulle pohjan jonka päälle aloitin rakentamaan omaa luomustani.

Alussa ajatuksia ja ideoita vilisi miljoonia ja kaikki tuntui huonolta ja hyvältä vuorotellen. Oli kulunut ainakin kuukausi siitä kun homma oli aloitettu ja ryvin edelleen pohjamudissa. Lean kanssa sovittiin tapaaminen ja hän rajasi aiheen, mikä oli minulle tuottanut suurta ongelmaa. Tämän jälkeen alkoi homma luistaa erilailla. Paperille piirretyn mindmapin avulla alkoi blogi muodostua ja samaan aikaan suunnitelma ohjausharjoituksesta pyöri taustalla.

                                                  Mitä opin?

Luonnollisesti lasten kanssa olemisesta ja toimimisesta. Miten käsitellään eri-ikäisiä. Kehonkielen lukua eri tilanteissa (niin ylä kuin alamäessä). Eli lyhyesti, ohjaajalle hyviä ominaisuuksia.

Kuva 16

Koulu toiminnasta ylipäätänsä, miten se toimii. Mitä esivalmisteluja opettajan tulee tehdä liikunta tai käsityötunneille. Yhteistyöstä koulujen sekä eri liikuntatoimijoiden välillä. yhteistyöstä opettajien välillä. 

Uusia asioita tuli tosi paljon,paljon hyvää josta tulevaisuudessa on varmasti hyötyä jos vain osaa soveltaa hiukan. Myöskin ei niin hyödyllistä.

Omia kehitettäviä kohtiakin tuli ilmi ja niitä on hyvä tämän kokemuksen pohjalta lähteä kehittämään. Kaikkineen kokemus oli erinomainen ja opettavainen. Olisi rohkeaa sanoa olevansa parempi ohjaaja näin lyhyen ajan puitteissa, mutta kehittämiskohdat on tiedossa ja kuten sanoin niiden pohjalle on ryhmä lähteä rakentamaan.

                                              Mitä tekisin toisin?

Jos kokonaisuutta miettii kaikki meni hyvin, mutta ehdottomasti pitäisin ohjausharjoituksen myöskin kuplajalkapallosta. Maalipallo myi kuin häkä ja tiesin alusta asti. Niin tekisi myös kuplasetti. Mikään ei erityisemmin kaduta tai harmita. 

Palute keskustelun puute ja lopullinen arviointi jäi tyystin saamatta. Se tietysti hiukan harmittaa, oppivana ohjaajana sitä kuten arvata saattaa kaipaa palautetta jotta voi toimintaa kehittää. Isot kehityskohdat on tiedossa varsin hyvin, mutta emme koskaan saaneet Niittylahden ja Jehkin kanssa palaveerattua palautekeskustelua ja se harmittaa. 

                                                  palaute

Kuva 15

Palutetta tuli aina tuntien päätteeksi hyvinkin tehokkasti. Kaipaamaan jäin silti palautetta koko harjoittelusta. Tietysti Jehkin kanssa vaihdoimme muutaman sanan ennenkuin siirryimme hiihtoloman viettoon ja siinä kävi ilmi, että hän oli enemmän kuin tyytyväinen toimintaani. Erityisiä kehityskohtia oli paperihommissa. Sehän oli jo tiedossa. Ohjaustaidoistani ja toimminasta kouluympäristössä tuli pelkkää positiivista. Jossain vaiheessa oli puhetta mahdollisesti ensi syksynä jos en koulupaikkaa saa niin päästä jatkamaan mihin jäin OET:n parissa. 

Omasta mielestä kaikki meni hyvin ja esiinnyin koululleni sekä itselleni eduksi. Näihin sanoihin ja tunnelmiin luovutan raporttini arvioitavaksi. 

Kiitos ja kumarrus.